home *** CD-ROM | disk | FTP | other *** search
/ Aminet 52 / Aminet 52 (2002)(GTI - Schatztruhe)[!][Dec 2002].iso / Aminet / docs / mags / saku03.lha / txt / huominen < prev    next >
Text File  |  1992-09-02  |  8KB  |  170 lines
  1. 6
  2. 1
  3. 0 Silicon_Graphics 20 -20
  4. 5 saku3. 170 135*
  5.  
  6. * Tietokoneiden huominen *
  7.  
  8. Teksti: Toni Miettinen
  9. Kuva  : Silicon Graphics
  10.  
  11.  
  12.  
  13.  
  14.  
  15.  
  16.  
  17.  
  18.  
  19.  
  20.  
  21.  
  22.  
  23.  
  24.  
  25.  
  26.  
  27.  
  28.  
  29. Vuonna 1993 tietokoneteollisuus elää keskellä eräänlaista murroskautta,
  30. joka ei voi olla näkymättä jokapäiväiseen elämään mikron käyttäjille.
  31. Tietotekniikan suuryrityksien valta horjuu, ja ne hakevat turvaa
  32. toisistaan yhteistyösopimuksilla ja lupauksilla yhteisestä huomisesta
  33. tietotekniikkamarkkinoiden apajille. Vuosien saatossa kilpailuun mukaan
  34. on tullut lukemattomia määriä pieniä tietokoneyrityksiä, jotka ovat
  35. tehokkaalla tuotekehittelyllä sekä alhaisella kustannustasolla
  36. onnistuneet painamaan raudan hintatason sietämättömän alas, joka on taas
  37. heijastunut taloudellisen laskusuhdanteen voimistuessa lukuisina
  38. konkursseina myyntikatteiden jäädessä olemattoman pieneksi.
  39. Tietotekniikan suuryritykset ovatkin huomanneet, että pelkän raudan
  40. tekeminen ei ole pitkällä tähtäimellä taloudellisesti kannattavaa yhä
  41. kasvavien tuotekehittelykustannusten paisuessa paisumistaan. Mikäli
  42. kovenevassa kilpailussa haluaa jatkossakin pärjätä, on yrityksien
  43. omistettava tietokoneestaan ainakin käyttöjärjestelmä sekä itse
  44. prosessori itsellään, jotta tuotekehittelyyn käytetyt rahamäärät olisi
  45. mahdollista saada takaisin. Suuryrityksistä IBM on lähtenyt ensimmäisenä
  46. tavoittelemaan käyttöjärjestelmä- ja prosessoririippumattomuutta
  47. tulevissa projekteissaan. IBM on selkeästi näyttänyt punaista valoa
  48. entiselle hovihankkijalleen ohjelmistopuolella, ja on sulkenut tulevista
  49. projekteista Microsoftin pois. Ymmärrystä ei saa myöskään Intel, joka on
  50. uskollisesti toimittanut tähän asti IBM:n mikrotietokoneisiin
  51. prosessorit ja on samalla kasvanut alan suurimmaksi
  52. prosessoritoimittajaksi. Vaikka Intelin valta-asemaa onkin viimeaikoina
  53. muutamat kilpailijat (AMD & Cyrix) onnistuneet hieman nakertamaan, niin
  54. silti kilpailijoiden vastus pitemmällä tähtäimellä jäänee
  55. marginaaliseksi.
  56.  
  57. Pienet ovat sitkeitä ja rohkeita
  58.  
  59. Mikä jää pienten tietokonevalmistajien rooliksi muuttuvassa
  60. tietokonemaailmassa on yhä avoin kysymys, ja siitä voidaan esittää vain
  61. erilaisia arveluita. Itse uskoisin, että markkinoille mahtuu jatkossakin
  62. yhä pieniä tietokonevalmistajia, jotka voivat toimia joustavavasti
  63. erikoisalojen vaatimusten mukaan, ja jotka kykenevät tekemään
  64. kilpailukykyisiä tuotteita edulliseen hintaan. Pienet
  65. tietokonevalmistajat omilla käyttöjärjestelmillään pystyvät pitämään
  66. ulkopuolisen kilpailun pienenä, ja täten turvaamaan ansionsa
  67. käyttöjärjestelmän myyjänä. Keskusprosessorin kohdalla asia lienee
  68. toinen, ja pienten valmistajien on yhä jatkossakin turvauduttava
  69. kolmannen osapuolen tuottamaan suorittimeen, koska tehokilpailun ollessa
  70. ankarimmillaan prosessoripuolella pienet valmistajat tuskin pystyvät
  71. antamaan vastusta suurten valmistajien tuotteille.
  72.  
  73.  
  74. Prosessorintamalla onkin käynnissä parhaillaan sota tulevista
  75. valmistajista. Suuryritykset kamppailevat parhaansa mukaan
  76. laitevalmistajien sieluista, jotta mahdollisimman moni valmistaja
  77. valitsisi juuri heidän suorittimensa tuleviin laitteisiinsa. Sotajalalla
  78. suurimmista valmistajista ovat ainakin Motorola ja Digital.
  79. Suoritinvalmistajista Motorola ja Digital yrittävät murtaa markkinoita
  80. täysin uusilla prosessoriperheillä. Digitalin käsitys tulevaisuuden
  81. prosessorista on Alpha-siru, joka Digitalin edustajien mukaan lupaa
  82. todellista supertehoa kilpailijoihin nähden. Alpha-siru pyöriikin
  83. parhaimillaan 200 MHz kellotaajuudella.
  84. Motorolan vastine Alphalle on PowerPC-siru, jonka pohjana on käytetty
  85. IBM:n RISC-prosessoria, joka kehitettiin alunperin yhtiön RISC/6000
  86. UNIX-työasemia varten. PowerPC:n kehittelyssä mukana ollut IBM liputtaa
  87. luonnollisestikin uuden suorittimen puolesta, ja IBM:n edustajat
  88. lupaavatkin RISC/6000-sarjan tehokkaimman mallin murskaavan yli
  89. kolminkertaiselle nopeudella numeroita verrattuna Digital 200 MHz Alpha-
  90. sirulla varustettuun koneeseen. RISC/6000-sarjan tehokkaimmalle 990
  91. mallille luvataankin esitteen mukaan varsin hyvää suorituskykyä (120
  92. SPECint92, 250 SPECfp92 ja 134 MFLOPS LinPack dp).
  93. RISC/6000-sarjan tehokkaimmat mallit luokitellaankin supertietokoneiksi,
  94. ja niiden vienti USA:n ulkopuolelle vaatii erityisen vientiluvan.
  95.  
  96.  
  97. Mielenkiintoista onkin seurata, kuinka moni pienvalmistaja on valmis
  98. rakentamaan tulevan strategiansa jomman kumman suuryhtiön sirun varaan.
  99. Pienemmistä tietokoneyhtiöistä ainakin Apple ja Sun ovat ilmoittaneet
  100. siirtyvänsä jatkossa PowerPC-leiriin. Mikä lienee esimerkiksi Commodoren
  101. ja Atarin valinta, jotka ovat entuudestaan olleet Motorolan asiakkaita,
  102. jää nähtäväksi.
  103.  
  104. Käyttöjärjestelmälobbaus pyörii ja hyörii
  105.  
  106. Käyttöjärjestelmäpuolella myöskin kuohuu, ja esimerkiksi suuryhtiöistä
  107. IBM ja Apple kehittelevät yhteistyössä uutta käyttöjärjestelmää PowerPC-
  108. pohjaisiin koneisiin, joiden on tarkoitus edustaa uudenlaista
  109. mikrotietokoneiden sukupolvea. Sen sijaan IBM:n vastine vanhalle
  110. mikrosukupolvelle, PC-yhteensopiville laitteille ei tunnu ottavan
  111. erityisemmin tuulta siipiensä alle. IBM:n OS/2 käyttöjärjestelmä
  112. tuntuukin kaikessa komeudessaan jäävän pelkäksi tähdenlennoksi, eikä
  113. näin saavuta vanhan laitekannan keskuudessa sen kummempaa kannatusta.
  114.  
  115.  
  116. Kovinkaan musertavaa vastaanottoa ei ole myöskään saanut Microsoftin
  117. uusi käyttöjärjestelmä, Windows NT, jonka myynti myöskin takeltelee
  118. kaikesta mainostuksesta huolimatta. Microsoftin puuhamiehen, Bill
  119. Gatesin haaveena on sovittaa NT-käyttöjärjestelmä usealle eri
  120. laiteympäristölle, mm. Alpha- ja PowerPC-siruilla toimiviin laitteisiin.
  121. Nähtäväksi jää, kuinka hyvin Microsoft tulee suunnitelmissaan
  122. onnistumaan. Ainakaan kilpailijat eivät kovinkaan suopeasti Microsoftin
  123. suunnitelmiin suhtaudu, ja sen saattoi huomata esimerkiksi IBM:n
  124. edustajien kannanotosta, jossa he totesivat NT:n olevan "Nice Try".
  125.  
  126. Markkinat ratkaisee
  127.  
  128. Mikä on sitten markkinatilanne lähivuosien kuluttua Suomen osalta,
  129. lienee jotenkin ennustettavissa. Suomessa mikrotietokoneiden suurinta
  130. markkinaosuutta hallitsevat IBM PC-yhteensopivat mikrot, joiden
  131. yleistyminen tulee mitä ilmeisemmin jatkossakin yhä kasvamaan. Apple
  132. Macintosh on myöskin kuvioissa jatkossakin mukana, vaikka yrityksissä
  133. onkin ollut havaittavissa siirtymää Macintosh-laitteista PC-pohjaisiin
  134. järjestelmiin. Tilanne Applen kohdalla saattaa olla tilapäinen, taikka
  135. sitten pysyvä. Commodore pitänee jatkossakin harrastajien keskuudessa
  136. markkinaosuutensa entiselleen, Amiga-koneiden yleistyminen
  137. yrityskäytössä sen sijaan tuntuu varsin epätodennäköiseltä,
  138. lukuunottamatta kapeita erikoisaloja. Atari tuntuisi olevan häviäjä
  139. Suomen osalta. Kohtalaisen hyvin myynyt ST-sarja ei tunnu saavan
  140. samanlaista myynnin imua uudella Falcon-sarjallaan, vaan Ataristien
  141. joukko tullee jatkossa supistumaan yhä pienemmäksi.
  142.  
  143. Kehityksen suunta, onko sitä?
  144.  
  145. Onko tietokonemaailma sitten menossa välttämättä oikeaan suuntaan
  146. kehityksen suhteen, niin on vaikea arvioida. Ainakaan kilpailun
  147. lisääntyminen eri osa-alueille ei ole huono asia, mutta toisaalta
  148. lukuisten eri valmistajien tuotteet eivät aina ole kovinkaan paljoa
  149. toistensa kanssa yhteensopivia, ja armoton kilpailu asiakkaista saa myös
  150. kuluttujat epätietoiseksi tulevaisuuden mikrohankinnoista. Yhtään sen
  151. helpommalla eivät pääse myöskään ohjelmistotalot, jotka ovat suurten
  152. valintojen edessä miettiessään mille järjestelmälle ohjelmansa tekevät.
  153. Onko kenties sittenkään järkevää keksiä pyörää uudelleen, vai olisiko
  154. parempi valita yhteiseksi standardiksi joku jo nyt hyväksi havaittu
  155. järjestelmä, ja yrittää kehittää sitä yhteistyössä paremmaksi.
  156. Itse henkilökohtaisesti toivoisin näkeväni päivän, jolloin eri
  157. laitevalmistajien koneet olisivat huipulla yhteensopivia keskenään
  158. ohjelmistotasolla, mutta jotka kuitenkin voisivat olla jollain tietyllä
  159. tapaa erikoistuneita määrättyihin tehtäviin.
  160.  
  161.  
  162. Loppujen lopuksi yhteenvedoksi voisi todeta, että lähivuodet ovat eräitä
  163. mikromaailman mielenkiintoisimpia, jolloin selviää mitkä järjestelmät
  164. ovat voittajia ja mitkä häviäjiä. Myöskin laitesektori tulee
  165. selkiytymään, ja markkinoille jää mitä ilmeisemmin yhä
  166. suorituskykyisempiä sekä yhteensopivimpia laitteita, jotka kykenevät
  167. tarjoamaan käyttäjilleen yhä monipuolisempia mahdollisuuksia entistä
  168. edullisempaan hintaan.
  169.  
  170.